Varpuslinnut

(Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan 5 100 – 5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista. BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990 eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa. Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja.

Ulkonäkö + koko:
Mustarastas on 23,5–29 cm pitkä. Koiraan höyhenpuku on kokonaan musta ja sillä on keltainen nokka ja silmärengas. Naaras on väriltään tummanruskea. Kurkku on vaaleampi ja rinnassa on epäselvää täplitystä. Nuoret yksilöt muistuttavat vanhaa naarasta, mutta niillä on täplitystä myös yläpuolella. Peipon pituus on suurinpiirtein 14-16 cm ja paino noin 16-30 g. Peipolla on kaikissa puvuissa valkeat valkeahkot siipijuovat, vihertävä yläperä ja laajalti valkeat pyrstön reunat. Koiras on kesällä helposti tunnettavissa kirkkaista väreistään, naarailta ja nuorilta linnuilta puuttuu punainen rinnasta ja poskilta. Koiras on naarasta kookkaampi.

Elinympäristö:
Mustarastasta tavataan lähes koko Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja  Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa on 40–82 miljoonaa pesivää paria eli 120–246 miljoonaa yksilöä. Euroopan kanta muodostaa 50–74 prosenttia maailmanlaajuisesta kannasta, joten hyvin varovainen arvio koko maailman kannasta on 162–492 miljoonaa yksilöä. Peippo esiintyy pesivänä kaikenlaisissa metsissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 7–9 miljoonaa paria. (Parhailla pesimispaikoilla yli 100 pesää neliökilometrillä)

Pesiminen:
Mustarastas tekee korsista, sammalista ja lehdistä rakennetun pesänsä maahan, juurakkoon, puun tai pensaan tyveen, halkopinoon tai risukasaan. Naaras munii 3–6 sinivihreää, ruskeapilkkuista munaa, joita se hautoo 11–14 päivää. Poikaset pysyvät pesässä noin 14 päivää emojen ruokkiessa niitä. Pesäpoikasajan jälkeen emot ruokkivat niitä vielä 2–3 viikkoa. Peipon pesiminen tapahtuu puussa tai pensaassa 1–20 m:n korkeudella. Taidokkaasti rakennettu sammalista, naavasta, naamioitu jäkälällä tuohenhilseellä. Vuorattu höyhenillä, karvoilla ja jouhilla. Pesämalja syvä.

Ravinto:
Mustarastas käyttää ravinnokseen matoja, kotiloita, hyönteisiä, ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä. Peippo käyttää ravinnokseen siemeniä ja selkärangattomia eläimiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)