Kyyhkylinnut ja käkilinnut

Kyyhkyt eli kyyhkyset(Columbidae) on kyyhkylintujen lahkon (Columbiformes) ainoa heimo. Kyyhkyjen heimo jaetaan kolmeen alaheimoon. Häkkilintuina pidettävät kyyhkylajit kuuluvat kaikki varsinaisiin kyyhkyihin (Columbinae). Kyyhkyjä on maapallolla kaikkiaan noin 300 lajia.

Esimerkki lahkon linnusta: Sepelkyyhky

Yleiskuvaus:

Pituus noin 43 cm ja paino 500 grammaa. Sepelkyyhkyn väri on sinertävän harmaa ja sillä on siivissä valkea poikkijuova. Kaula on pitkä ja sen ympärillä on vaalea kaulus, sepel. Pyrstö on pitkä. Sepelkyyhky on selvästi isompi kuin pulu eli kesykyyhkySukupuolet ovat saman väriset. Nuori lintu saa valkoisen kaulasepelen noin vuoden ikäisenä. Ääni on kyyhkyille tyypillinen kujerrus. Koiras lentää reviirinsä yllä aaltoilevaa soidinlentoa, jonka ylävaiheessa se voi läpsäyttää lujaa siipiään. Varoitusäänenä toimii voimakas siipien läpsytys.

Levinneisyys:

Sepelkyyhky pesii koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pesimisalueensa pohjoisosissa se on muuttolintu. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Kevätmuutto on maalis-huhtikuussa, syysmuutto syys-lokakuussa. Suomen pesimäkanta on noin Britteinsaari

Lisääntyminen:

Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolesta välistä alkaen risuista tekemäänsä pesään. Haudonta kestää 2½ viikkoa, ja molemmat emot osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4. Kyyhkyt eli kyyhkyset(Columbidae) on kyyhkylintujen lahkon (Columbiformes) ainoa heimo. Kyyhkyjen heimo jaetaan kolmeen alaheimoon. Häkkilintuina

Ravinto:

Sepelkyyhky syö lähinnä kasvisravintoa, mieluiten siemeniä, herneitä ja mustikoita. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin etelämpänä sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasille emot oksentavat kuvustaan niin sanottua kyyhkynmaitoa, joka on osittain sulanutta ravintoa.

Metsästys:

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa Suomessa 10. elokuuta ja päättyy 31. lokakuuta, mutta riistanhoitopiirin luvalla sitä voi metsästää myös 1.6.–9.8. Sen metsästyksessä voi käyttää muovista tai muusta materiaalista valmistettua houkutuslintua. Houkutuslinnut asetetaan tyypillisesti hevosenkengän muotoiseen kuvioon. Olennaisena osana metsästystä on myös ruokinta, joka on hyvä aloittaa jo ennen metsästyksen alkua.

• kesykyyhky
• uuhtukyyhky
• sepelkyyhky
• tunturikyyhky

Käkilinnut

Käki (Cuculiformes) on lintulahko,
johon kuuluu käkien heimoa ja noin 140 lajia. Lahko on kiistanalainen, ja hoatsinit ja turakot ovat olleet aiemmin osa käkilintujen lahkoa. Suomessa on tavattu kaksi käkilintulajia: käki ja harakkakäki

Käki

Yleiskuvaus

Ruskea tai harmaa, pitkäpyrstöinen ja teräväsiipinen lintu.
Lennossa haukkamainen, mutta siivet eivät kohoa ruumiin
vaakatason yläpuolelle.

Koko:
Pituus 32–36 cm, siipien kärkiväli 54–60 cm, paino 80–160 g.

Pesä ja pesiminen:

Ei tee omaa pesää, vaan loisii useilla varpuslintulajeilla

(leppälintu, niittykirvinen, västäräkki, rautiainen, järripeippo).

Käenpoikanen työntää pesästä

isäntälinnun munat tai poikaset pois.

Munintakausi toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun.

Munii kahden tai kolmen vuorokauden välein

n. 10 (jopa 20) munaa, jokaisen munan eri pesään.

Haudonta-aika 12 vrk.

Poikaset pysyvät pesässä 18–23 vrk,

niitä ruokitaan vielä pesästä lähdön jälkeen noin kolme viikkoa.

Elinympäristö: Esiintyy metsissä ja kaupungeissa.

Muutto:
Syysmuutto heinäkuun lopulta lokakuun alkuun,
paluu huhti–toukokuun vaihteesta alkaen.
Talvehtii trooppisessa Afrikassa.

Ravinto:
Erilaiset hyönteiset ja erityisesti karvaiset perhostoukat.

Ääni:
Tuttu kukunta “kuk-kuu”.
Vain koiras kukkuu, naaraan laulu laskeva “pypypypypy                                              

Uhanalaisuus:
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Käki muistuttaa ulkonäöltään varpushaukkaa,
mutta lennossa käen terävät siivet iskevät nopeasti
ja tasaisesti matalin lyönnein siiven vaakatason alapuolella.
Lennossa käen pää näyttää suipolta.
Nokka näyttää lentosilhuetissa suoralta
(ei koukkunokalta kuten petolinnuilla).
Täplikäs pyrstö on pitkä ja kärjestä pyöristynyt.
Selkäpuoli on siniharmaa ja alapuoli kauttaaltaan
tummien poikkijuovien kirjomaa.

Sukupuolet ovat samanväriset,
mutta naaraalla on rinnassa ruosteenvärinen laikku.
Käkinaarailla esiintyy harvinaisena punaruskea värimuoto,
jonka selkäpuoli on tuulihaukkamaisesti punaruskea.
Kyseinen värimuoto on levinneisyydeltään eteläinen.
Nuoret käet erottaa vanhasta käkinaarasta parhaiten
valkoisen niskatäplän perusteella. Käen koivet ovat keltaiset,
ylänokka on ruskea ja alanokka vaaleatyvisesti vihertävä
silmän värikalvo on oranssinkeltainen (vanha lintu)
tai punaruskea (nuori lintu). Silmäluomet ovat keltaiset.

Käki on Pohjois-Karjalan maakuntavaakatason västäräkki,
rautiainen, järripeippo).