Tikkalinnut

Tikkalintuihin kuuluu luokittelusta riippuen 3–6 heimoa. Entinen seppien (Capitonidae) heimo on nykyisin yhdistetty (Ramphastidae) heimoon. Joskus ja erotetaan tikkalinnuista omaan Galbuliformes-lahkoonsa.

Palokärki

Koko:
Pituus 40–46 cm, siipien kärkiväli 67–73 cm. Paino 285–385g.
Asuinpaikka:
Kolo järeässä puussa (haapa, mänty) 5–9 m:n korkeudella. Kovertaa itse kolon.
Muniminen:
Munii huhtikuussa 3–6 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 12–14 vrk. Poikaset lentokykyisiä 24–28 vrk:ssa.
Esiintyminen:
Pesimälintu lähes koko Suomessa havumetsärajan pohjoisosiin asti. Suomen kannaksi arvioitu 30.000–50.000 paria. Laji on runsastunut.
Muutto:
Paikkalintu, jolla on epäsäännöllisiä vaelluksia aika ajoin.
Ravinto:
Selkärangattomat eläimet. Mieluisinta ravintoa hevosmuurahaiset,joita koloaa kannoista ja elävien puiden tyviosista.
Ääni:
"Raikuva lentoääni ”kry kry kry kry…" ja venähtänyt ”kliiiji” Rummutuksen ääni kuuluu tyynellä ilmalla kilometrien päähän.
Uhanalaisuus:
Elinvoimainen, rauhoitettu. Palokärki on hiilenmusta variksen kokoinen tikka. Koiraalla on helakanpunainen päälaki, naaraalla punaista on vain niskassa. Palokärjen koivet ovat harmaat. Nokka on tyviosasta valkeahko ja kärjestä musta (vanha lintu) tai valkokärkisesti kellertävä (nuori lintu). Silmän värikalvo on kellanvalkoinen (vanha lintu) tai siniharmaa (nuori lintu). Palokärki on valpas, mutta utelias lintu, joka aika ajoin on varsin äänekäs. Vanhojen latojen päätyseinän yläosan isot reiät ovat palokärjen aikaansaannoksia Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto. Variksen kokoinen suuri tikka. Koiraan päälaki punainen, naaraan päässä punaista vain niskassa.
kuvaus:
Kokomusta,selkä.

LISTA MUISTA TIKKALINNUISTA:
palokärki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti